Jeij :)

Alku ainaki ihan hyvä, toinen postaus tälle viikkoo. Tää blogi voi jopa tulla kirjotetuks paremmin ku ensimmäinen jota alotin neljä vuotta sitte, kerran vuodes abaut muistin postata sinne :D

Mutta niin siis, takana on mitä ihanin viikonloppu <3 Perjantai iltana hain siskon linja-autoasemalta ja valmistauduin vkloppu vieraisiin. Vielä perjantai aamulla ja aamupäivällä elin siinä uskossa että viikonloppu tulee olemaan aivan perus kotona makaamista, tai naapuripaikkakunnalla ollen poikaystäväni luona ja kanssa (josta suunnitteilla on eroaminen, koska sanoisinko että tykkäämiseni häntä kohtaan vain kaverillinen, ja kaksinkeskiset ajat ovat alkaneet ahdistaa..). Mutta kuitenkin, perjantaina päivällä juuri kun olin heittäytynyt sängylle pieniä päiväunia varten soi puhelin ja kaverini soitti että olisi lähdössä illalla tänne puolen Suomea kaverinsa kanssa ja onnistuisiko minulta majoitus. Ei tarvinnu ees miettiä ennenko olin vastannut myöntävästi ja olin jo ihan täpinöissä.
Sain siis kaksi jätkää n.500km päästä kyläilemään vklopuksi. Toista oli ollut kauhea ikävä pari viikkoa, joten se oli aivan ihana yllätys että olivat päättäneet tulla tänne. Tein heille sängyn omaan huoneeseeni ja voi vitsit kun he tulivat puolenyön jälkeen perjantaina meille. Toisen heistä sitten näinkin ensimmäistä kertaa ja sain jälleen tutustua vallan ihanaan ihmiseen. :)

Viikonloppu sitten kuluikin vailla huolen häivää <3 Hauskaa oli melkeimpä kellon ympäri. Nyt kun miettii niin iät tais aina välil laskee lähemmäs kymmentä vuotta, jos sekään riittää! Paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tai siis nyt mietittynä "vaarallisia" tilanteita. Koska pariin kolmeen otteeseen ainakin vauhdin huumassa pää kävi sentinkin päässä terävästä muurin kulmasta, pianotuolin kulmasta, rappusista, jne.. :D Siis mitennii välil karkas vähä lapasesta koko touhu? :D

Pojat vauhdissa :D

Nyt sitten tuossa kuuden aikaan piti hyvästellä pojat ku huomen aamusti kuiteski töitä molemmil aikasesta.. Toivottavasti matka menee hyvin, sumua tääl ainaki on ihan hirmusesti! Isäki just soitti äidille et oli sumun takia ajanu ohi rautatieaseman risteyksestä ku siskoo on viemäs ja koittavat keritä ny sit junaan.. (Kerkesivät!) Mut huoh.. Poikia ikävä jo nyt! :/ Veivät myös mukanansa meiltä pari kissaa, voi niitä söpöliinejä. Eli meil jäi ny viel kolme kissaa itelle. :) Pitää varmaa ite lähtee itään päi tän vuode puolel.. En taida kestää ens kevääseen sinne menon kas! :D Pojatki kyl sanoivat tulevansa toistekki, siis kui hienoo! Aivan älyttömän ihanaa, hyvä jos omia kavereita saa joskus kylään samasta kaupungista ku mis asun, ni sit toiset tulee toiselt puolelt Suomee! <3

Tää oli yks iso osa vkloppua! :D Ja sopi jotenki tähä kohtaa

Ehkäpä mie ny tähän lopettelen tän stoorin. Sekavahan tästä ny vähän tais tulla, mutta eipä se mittää. :D