Voi mahoton..

Mikä päivä! Olo on vähän sellane et oon pettyny itteeni, tosi paljon iloisen onnellinen, ja sit onnellinen siitäki et oon taas selvinny yhen päivän hengis vaiks aamul käviki tilanne jos ois voinu käydä hyvinki pahasti väärin. Ku maitoauto joutu tekee äkkinäisen västöliikkeen ja sen perä meinas luiskahtaa miun päälle ku ajelin autollani kotio juna-asemalt jonne rakkaan siskon vein viimistä kertaa tänä vuonna. Luojalle kiitos että tilanne tosiaan oli vaan läheltä piti tilanne, saattasin olla tohjona jos toisin ois käyny. Hui hirveetä ees aatella! :o
Mutta tosiaan, tosi ihanaa ko sisko tulee torstaina kotiin ja lähtee vasta ens vuoden puolel takasi koulullensa. Vaikka se vkloput on aina kotona, ni kyl sitä tosi usein kaipais tääl kotonaki. :) Sit samal reissul kävin tipauttamas viimiset joulukortit muutaman kaverin postilaatikkoonki. :) Yhden tosin herätin ku en tienny mikä niiden postilaatikko oli! :D Mut kello oli jo yli puol ykstoista, ni ei kai se herätys nii paha sit ollu. :)
Kotona sit meni päivä taas yksin ja valmistelin itteeni ny iltaa varten. Mul oli suuri koitos ko äitin ja isän kas menin luovuttaan verta. Ekaa kertaa sen jälkee ku mun kahen vuoden luovutuskielto alko. :D Ja se alko sillä kertaa ku 18-vuotiaana ekan kerran kävin luovuttamas. Tai siis paremminkin kävin haastattelussa luovutusta varten, ku sillo menin ja pyörryin keske haastattelun! :D Tänä vuonna tein siis ennätyksen ja pääsin ihan sinne paareille asti makoileen ja sitä verta valutteleen sinne pussiin. Mut en voi viel sanoo luovuttaneeni onnistuneesti verta, ko toimenpide jouduttiin lopettaan vähä reilu viiden minuutin kohal.. :( Koska meinasin pökrätä siihen makuulteni. Mutta en luovuta, koitan sit aikasintaan 3kk pääst uudestaa! Ja elättelen toiveita et sillo pääsisin loppuu asti kunnialla, näin saaden hyvän syyn olla itestäni ylpee! :D

Ne paketoitti ton mun kyynerpään ihan kunnol. Muil on aina kyynerpään kohta auki ja käsi taipuu iha suht hyvin, mul ei kyl kyynerpää olleskaa auki ja ei taitu ees sen vertaa et pystyisin syömää tol kädel. Onneks saan ottaa ton siteen pois sit ko oon tän saanu kirjotettua. :D

Sit ko kotio tultii ni täs tää ilta on hyvin menny. :) Kavereiden kans faces jutellen, ja lauantain pikkujouluja sopien. :) Ja toki uv:tä vähä mietittii, ja sit ihan sekavaa höpinää muutamien muiden kans. Tänään oli ilta ku ei yksin tarvinnu koneel kyl aikaa tappaa. :D Mut on kyl jotenki tosi ihana fiilis ko itä-Suomen kaverit juttelee nii innoissansa mun kas. :) Ääääh, miks ne ei vois olla lähempänä.. Välil ärsyttää tää ~500km matka. :( Mut sinne on silti mukavaa lähetellä virtuaalisesti haleja, ku saa takasikki. :)

Perjantaina mä viimeks taisin kirjottaa, ni täs on ny viel lauantai ja sunnuntai ollu välis. Voisin nopeeta ne selitellä päällisin puolin. :)

Launtaina ton rakkaan siskon kans oltiin Poris jouluostoksia tekemäs, piti aamul lähtee yheksän mais et ollaan ajois. Mut joo, empä saanu itteeni sängyst ylös viel kaheksalt.. En tiä miks väsytti nii paljo, mut yheksält sit pakotin itteni ylös sängyst. Yhdentoist aikaa vissii päästiin lähtee liikenteesee. :) Ja meidänhän piti kiertää kaupat ja lähtee kotio, jooo ei sekää menny ihan niinko piti... :D Kierrettii hetki kauppoi, mulle iski tappava nälkä joten käytii raxis syömäs, jatkettiin kauppojen kiertelyä ja sit ku kaupat meni kii, ni siirryttii autoon. Oltii sit viimein yöl kahdelt kotona, eli ei-shoppailu aikaa tuli oltua siel sellane jotai 8tuntia vaa autos istuen, tai välil kespal ja abcil istuen. :D Aika meni kyl ku siivil yhes takakaartees parkittaen ja kattelen ko (lähinnä) takatuupparit veti lintas sitä kaarta koko illan. :D

Mie ja ihana sisko <3

Sit sunnuntai aamuna kankee heräily yhentoist aikaa, enpä muista aamupäivän kulusta paljo mitää.. :D Sit josai vaihees päivää isän ja siskon kas järkeiltii siskon huonetta ku se haluu sisustaa sitä uusiks. :) Ja sit alko nopee pieni laittautuminen Poriin lähtöä varten (jälleen). Mutta tällä kertaa sinne mun ja siskon lisäks lähti veli ja äiti, ja paikan pääl seuraan liitty serkkutyttö. :) Mentiin siis promenadi saliin Finkkujen ja Seinähullujen Iloiseen joulukonserttiin. :) Oli kyl iloinen ku meinasin taas pariin otteeseen kuolla nauruun, myös sillo ko sisko hukkas silmälasinsa vaan paikallaan istuen! :D Konsertin lopuks taas (kyllä voi sanoa tosiaan jo taas, koska nii monet kerrat niin jo toimittu) haettiin nimmarit Finlanderssin jäseniltä. Ja voi herttinen miten se taas meni niin ko meni, ne ku tunnistaa jo meidät ulkonäöltä ja muistaa.. Niin monet kerrat on tullu tehtyä lähtemätön vaikutus.. :D Sit lähdettii subwayn kaut kotio. :)

Mutta palailen taas täs joku päivä astialle, ku tulee sellane väli et on jotai "asiaa" ja aikaa. :)