Jeejee, siks alotinki ny aamul uudel voimal noista rästitöitä tekee pois alta.. Reippaana kävin ompelukoneen kimppuun ja aloin tekeen yhtä pöytäliinaa valmiiks joka on ollu kesken varmaa pari vuotta.. :D Noo ainaki taas muistui mieleen elävämmin et miks se on jääny rästiin. Minä + ompelukone = aaagh! Jooh, en tuu oikein toimeen niiden kas.. Vaiks kui koitan! Ensimmäisestä kuviosta mikä mun piti ommella ni kyl huomaa että ne vähäisetki taidot oli lievästi sanottuna ruostees.. Mut onneks toinen kuvio näytti jo paljon paljon paremmalta.. Mutta juur ko toinen kuvio oli melkei valmis, ni en todellakaa tiiä mitä yhtäkkiä tapahtu, mutta.. Yhtäkkiä se neula vaan oli vääntyny, se väänsi ite ittensä (koska en tiä miten mä sen muka oisin tehny) mutkalle.. Eikä ees kovin pienelle mutkalle :D Joten, ilmotin itelleni että pöytäliinan teko jäi siihen sit tälle päivää. Nyt sit mietin et mitä alkaisin tekee sen sijasta tänää. Ko pakko jotain on saada silti tehtyä vaik yhteen menee hermo ja jaksaminen.. :)
Eilen ku sain taas vähän uutta visioo tulevaisuuden kannalta.. Tai no kyl mä yli vuos sitte taisin jo miettiä samaa asiaa mut työnsin sen sit syrjään. Mut ny innostuin uudelleen vähän asiasta. :) Saas ny nähä montako kertaa taas vaihan mielipidettäni täs viel ko aikaa on. :D
Oon taas muutaman päivän miettiny elämääni ja ollu osittain taas ahistunu ko tajuan mis mallis se on. Mutta silti, mä oon jotenki vaa tosi häpi ja onnellinen. :) Ko vaik mun elämästä puuttuu asioita mitä haluisin siinä olevan, silti mul on niin paljon kaikkee mitä rakastan <3 Ei voi olla onneton, se olis väärin kaikkia rakkaita kohtaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti