Jäistä puuhaa

Tämäkin teksti on kuvineen muutaman viikon takainen, kirpeine pakkasineen.
Ensimmäiset ja tähän mennessä myös ainoat kunnon jäärata-ajot poikien kans! Oli ihan hullun siistii, vaikkakin vähän kylmää puuhaa seisoskella siellä jäällä. Mut onneks poikien autot kävi lämpösinä ja niihin pääsi aina lämmitteleen varpaitansa (ja itteensä muutenki) välillä. :) Tosin yhden kaverin kans jäätiin kyllä "jumiin" yksiin niist autoista. Siinä kun oli aivan riisuttu sisus, ni eihän me löydetty kahvaa siitä mistään!

Noh, löytäisittekö ite kahvan tai osaisitte avata oven? :D Mutta kyllä siinä kymmenen minuutin istuskelun jälkeen auton omistaja sitte halus päästä ajaan, joten päästiin ulos. Tosin ite en ulostautunu, vaan sain jäädä kyytiin.

Onnellinen minä kuppipenkissä. Oli muute elämäni ensimmäinen kerta semmoses, ja oli aika jännää. Ensimmäinen ajatus tais olla jotan tyyliin "herranjestas! tältäköhän vauvoista tuntuu" :D
Mut oli se ihan hienoo päästä jätkien kyytteihin fiilisteleen. Tykkään!

Lopuksi kulta pisti mut auton rattiin.. Koitin kyllä kovasti pistää vastaan etten joutuis, mutta toisin kävi.. Ihan vaan sen takia että tiesin että siitä tulee sennäköstä touhua että en halua sille yhtään todistajia.. Ja niinhän siinä kävi! Mutta hauskaa oli! Se ois kyllä oikeesti varmaan pitäny saada videolle, saisin nauraa vielä paljon jälkeenki päi! :D
Mä tein bemmin kans piruetteja siellä jäällä, mut eiks prinsessat jääl tee aina piruetteja ;) Ja pojat joutu käymään tuuppaas mut muutaman kerran irti sieltä penkastaki.. Mut kukaan ei nauranu mulle, siis silleen et mä oisin ottanu sen pahalla. :D Ku nauroin itekki ja se oli hauskaa. Kyllä toistekki meikä haluu viel ajaa, mut veikkaan vähän että menee ens talveen ne ajot. Ainaki jos säät jatkuu tämmösinä.

Ja loppuun viel kuva värikkäästä parista :D