Mihin kesä katoaa?

Tajusin eilen illalla töissä asian, joka sai mieleni järkkymään.
Tajusin että minulla on enään 2 viikkoa töitä, jonka jälkeen 4 vapaapäivää ennen koulun alkua.
Mihin tää kesä on menny? Kesä joka ei edes oo tuntunu kesältä.. En oo vielä edes sisäistäny kunnolla että ois kesä. Ja kohta se on jo "loman" osalta ohitse ja takaisin kouluun paluu. JÄIKS!
Se olisi sitten viimeinen vuosi koulua, toivottavasti pitkään aikaan. :)
Jos sitten taas tää mun olematon sosiaalinen elämä vilkaistuisi, ainaki joka päivä näkee kavereita. Mietin vaan että miten tää takamus ja selkä kestää yhtäkkiä taas istua 90 minuutin pätkiä.. Koko kesä menny jalkojen päällä ollen ja kävellen jatkuvasti (vastapainona löhöily), ja kohta pitäisi taas vain istua ja kuunnella ka opiskella..
Mutta toivottavasti se kesä alkaa sitten koulun myötä, sään puolesta nimittäin! :)

Mutta nyt jälleen alan valmistautua henkisesti töihin lähtöön, kuudes päivä putkeen. Huomenna yks vapaa ja taas maanantaina töihin. Tää viikko on ollu kyllä jotenkin uuvuttava töissä, tuntunut että on hirveä härdelli koko ajan. Ja vielä kun vklopun 3 vapaapäivää ei ollu mitään hyvä unisia ja siinä mielessä akkuja lataavia. Mutta kyllä silti virtaa riittää ja jaksamista. Ainoa miinus tässä viikossa on ollut se, että murun kans yhteinen aika on ollut todella vähäistä. Koska koko viikon melkein mulla on ollu iltavuoroa ja yks pitkä vuorokin, ja muru on aamut aina ollu töissä ja iltasin sitte uistelemassa parina iltana ku oon tullu ite kotiin myöhällä. Mutta eiköhän tän kestä, ku tietää että yhteistä aikaa meillä kuitenkin on vielä kymmeniä vuosia olla yhessä. <3 

Bimmerpartyt 2015

Viime viikonloppu kului Kalajoella, Bimmerpartyjen merkeissä ja mitä parhaimmassa seurassa!

Tapahtuma on ollut haaveenani jo monia vuosia, mutta nyt ensimmäistä kertaa sain mahdollisuuden sinne osallistua.

Ja jos se on minun päätettävissäni, niin sinne myös ensi vuonna lähden!

Aivan huippu reissu!

Olin siellä poikaystäväni ja hänen kavereidensa kanssa. Porukka oli minulle melko vieras, sillä vain kaksi heistä oli sellaisia joiden kanssa minäki olen suht paljon tekemisissä. Osan näin ensimmäistä kertaa, ja osan olen tämän lähes 2 vuoden aikana nähnyt kerran tai pari. Etukäteen hieman pelotti että miten viihdyn niin vieraassa porukassa, mutta viihtymisen kanssa ei tullut kyllä missään vaiheessaa yhtään ongelmaa. Tuo porukka oli mitä mahtavin! :) Oikee apinalauma ;)

Kuvassa näkyy meidän telttarivari. Yksi teltoista näkyy oikeassa kulmassa kulman verran. Minun ja murun teltta on tuo vaalean vihreä vasemmalla. (oikeastaan muutaman pienen sattuman kautta tuo on meidän toinen teltta vklopun aikana, kuka sitä vain yhteen telttaa tyytyisi? :D)

Ja kävi hyvä tuuri, sillä partyilla oli myös pari pikkuserkkuani ja heidän leirinsä oli noin 10 metrin päässä, tai no ehkä 15-20 metrin. Oon huono arvioimaan matkoja. Mutta huuto ja näköetäisyys oli, tosin enemmän käytimme puhelinta ja vierailuja toistemme leireihin, nähdäksemme onko toinen paikalla.

Näin myös partyilla vanhoja tuttuja vuosien takaa. Joita en ole nähnyt moneen vuoteen.

Myös uusia tuttavuuksia syntyi, tai no sellaisia jotka olivat siellä samoissa porukoissa ja mukavaa juttuseuraa, mutta joiden nimet eivät edes jääneet mieleen. Eli onko ne sitten hetkellisiä tuttavuuksia?

Perjantaina partyilla esiintyjänä oli Spekti, ja olin melko liekeissä. Tapasin hänet kasvotustenkin bäkkärillä ennen keikkaa (ja edustin... "esitäks sie sen räikkös juokan lahdin".. oisin voinu ees osata puhua ku se suuki piti avata..) :D Mutta keikka oli hyvä, ja pääsin lähes eturiviinki. Hyvät muistot jäi! Mutta ois se keikka saanu kestää vaikka useammankin tunnin, siellä ei tullu kylmä ku oli paljon porukkaa ja kova meno. Sen jälkeen sitten tulikin kylmä, hyi kun on kylmät yöt tänä kesänä! Mutta mitä sitä voi odottaa kun päivätkin on niin kylmiä..

Yllä on kuvia lauantain burnis kisasta. Onneks alku kisasta oli kuiva asfaltti ja sateeton sää. Saatiin edes vähän kunnon savuja ilmoille! Mutta sitten alkoikin sataa ja savut jäi laimeemmiks. Vaikkakin tehokkaammat autot silloinki helposti sai kumin palamaan. Niistä ei vaan oo kunnon kuvia, ku oli vaikee pitää sateenvarjoa ja kuvata samalla puhelimella. Varsinki kun sateenvarjoa piti yrittää pitää myös kahden muun päiden päällä.

Saatiin lauantaina nauttia "helteestä" jopa tunti-pari, ennen sään kylmenemistä, taivaan täydellistä pilveentymistä ja sateita. Mutta sen verran vissiin tottumaton mun iho aurinkoon (mut ihmekös se kun tänä kesänä en oo auringos kerinny yhtään oleen, kiitos aurinkoisten päivien työvuorojen), sillä sunnuntaina nenä oli arka ja punainen, kuten myös poskipäät, dekoltee ja olkapäät lievästi. En ois kyllä heti uskonu oikeasti että siinä kerkeis palamaan, koska siinä ei todellakaan ollut niin hirveän kuuma edes, ja tosiaan kun aurinko ei paistanut hirveän kauaa ihanasti. Mutta nyt kävi näin. :D

Loppuun kuva parista apinasta. ;)

Ja video :)

Paluu arkeen

Vkloppu oli mitä mainioin! Ja väsymys on nyt sen mukainen.. Tänään oli aamuvuoro ja herätys klo: 5.30, enkä oo vielä koko kesän aikana torkuttanu yli kuuteen.. Voihan väsymys! Tuntu että töissä heräs joskus puolenpäivän aikaan vasta kunnolla. Tulin kotiin kolmen jälkeen ja iski virtapiikki, jonka aikana tiskasin jäätävän tiskivuoren ja leivoin muffinsseja.
Kirjoitan lisää mun vklopusta, kunhan vähän virkistyn ja aivot toimii paremmin. Eli en tänään. :D

Ei perhettä rakkaampaa :)

Viikko sitten olin niin onnellinen, koska äiti, isä ja pikkuveljeni kävivät täällä kyläilemässä <3

Harmi vaan että mulla oli töitä ja töitä (ylläri sinänsä). Ensin ne oli torstai-illasta lauantai päivään, sitten ne lähti Kesälahdelle pariks päiväks ku mulla alko iltavuoro ja aamuvuoroja. Takaisin meille tulivat maanantaina päivällä. Ja sitten tiistai mulla olikin vapaa, ja se vietettiin yhdessä perheenä. :) Harmi ku kullalla oli töitä.. Ja harmi ku sisko ei ollu mukana. Mutta eiköhän tuoki loppukesästä tänne eksy! ;)

Tiistain vapaata mietittiin yhdessä että mitä tehtäisiin. Ideoita heiteltiin sinne tänne, ja lopulta päädyttiin lähtemään Joensuuhun, tutustumaan taitokortteliin. Ja pakko sanoa että odotin hienoa kokemusta ja paikkaan tutustumista, mutta silti odotukseni ylittyivät. Siellä oli todella viihtyisää, ja kaksi tuntia meni niin että hurahti!

Päivän asua. Ostin niin ihania paitoja ja mekkoja yhdeltä työkaverilta, että olin niin innoissani kun tuli mahdollisuus käyttää heti yhtä paidoista. Tässä kuvassa paita ei näy kunnolla, mutta ainakin itse tykästyin niiiin kovasti! Hiukset laitoin sivunutturalle ja peitin huonostionnistuneen kohdan ihanalla kukkakoristeella. :)

Kiersimme erilaisia pikkuputiikkeja ja kävimme pienenpienessä, mutta sitäkin ihanemmassa Kotileipiurin herkkupajassa kahvilla ja muffinsseilla. Ymmärtääkseni he tekevät siinä kahvilassa itse kaiken mitä on tarjolla, ja kun katselin ympärilleni niin näin että mainostavat tekevänsä myös tilaustöitä.
Melkein kaikki otimme ihanat suklaamuffinssit, ja voin sanoa että ne eivät vain näyttäneet hyviltä! :) 

Onnellisena tyttönä on helppo hymyillä, koska ympärillä oli niin rakkaita ihmisiä koko päivän! Liian harvoin nään perhettäkin, koska työt, sekä koulun aikana rahatilanne joka ei salli joka kuukausi Suomen halki matkustamista edestakas.
Rakastan asua täällä Itä-Suomessa, mutta ainoa miinus tässä on että oma perhe ja tärkeät ihmiset ovat niin kaukana itsestäni. Ois niin kiva jos sais lännestä perheen, suvun ja ne ihanimmat kaverit tänne itään! Pysyvästi

Taitokorttelissa oli erilaisia käsityömyymälöitä, näyttelyä ja paljon kaikkea ihanaa! Paikka on myös hyvin lapsiystävällinen ja samassa sisäpihapiirissä on myös perheentalo. Kyllä oikein oiva paikka, jota voin suositella kaikille Joensuussa käyville "turisteille" ja miksei paikkakuntalaisillekin. :)
 
Kun palasimme Taitokorttelista autolle, tuli eteen uusi mietintä. Kaikilla oli nälkä, mutta mihin sitä mentäisiin syömään? Selasimme puhelimilla erilaisia ruokapaikkoja Joensuussa ja lopulta päädyimme syömään Rossoon.

Rossossa otimme kaikki jonkinsortin pihvejä. Oli ihan mahdottoman hyviä! Ja vatsat tuli täyteen. En vaan huomannut (ehtinyt) ottaa kuvaa houkuttelevan näköisestä annoksestani.

Mie ja ihana pikkuveljeni <3 Tuo melkein pään verran pidempi, herra 13v.... :D

Heidän käynnistään sai niin paljon virtaa ja energiaa. Kyllä perhe on rakas :) <3

Kaikki kuvat on otettu puhelimella, koska olin laiska enkä jaksanut raahata kameraa mukana.

Heipähei

Pitkä tauko ollut taas tässä kirjoittelussa, mutta syytän siitä töitä ja hirmuista väsymystä joka tuntuu olevan läsnä 24/7. Kun päivissä ei vain riitä tunnit tarpeeksi pitkiin yöuniin!

Mutta nyt otan itseäni tänään niskasta kiinni ja aion kirjoitella postauksen tai pari, ja laittaa ne ajastuksella tulemaan, niin ei kerralla sitten pamahda montaa tekstiä. Tai yhtä superpitkää. :D

Tänään ois tarkoitus värjätä juurikasvu pois, se kun alkaa olla jo melko pitkä. Viimeksi olen värjännyt näitä ennen joulua! :D Saas nähdä mitä tästä tulee ku yksin värjäilen. Mutta ei kai se kovin pahsti voi epäonnistua? :D
Värjäyksen lisäksi tänään pitäis siivota ja tehdä vähän sitä sun tätä, miettiä vähän jo viikonlopunkin tavaroita; mitä pakata mukaan Kalajoelle. Mutta siitäkin lisää sitten seuraavissa postauksissa. :)

Happyhappy

Vaikka tää neljä viikkoo ykkösvapailla tuntuu kestävän ikuisesti, vaikka samalla aika menee älyttömän nopeasti oon tällä hetkellä niin iloinen! :)

Syy siihen on yksinkertainen: illalla äiti, isä ja veli tulee kylään! Eikä oo tietoo kauanko ne on täällä. Ainoo harmi että kaks seuraavaa päivää on iltavuoroja, ni en kovin paljon pääse nauttimaan perheen seurasta. :(

Mutta ihanaa silti pitkästä aikaa nähdä heitä <3
Sisko ei tuu nyt mukana, mutta tulee kuulemma sitte joku toinen viikko yksin. En malttais odottaa sitäkään! :)

Mutta nyt takaisin siivoamaan viime hetken siivouksia.