Sairasloma vain jatkuu

Viikko sitten kirjoittelin siitä kuinka polveni meni ja sairaslomaa paukahti 10 päivää. Nyt oon saanu vähän enemmän tietoa polvesta ja päivitystä tilanteeseen. Torstaina kävin Joensuussa kirurgisella poliklinikalla, jossa lääkäri paineli, käänteli ja väänteli tuota jalkaa. Siitä lääkäri laitto mut fysioterapeutille saamaan vinkkejä jalan ja polven ylläpitoon ja liikuntaan, sekä oikeaoppisia vinkkejä miten mun kannattaa nyt jalkaa käyttää ja kuntouttaa. Joten ei ihme että eilen oli taas sellase säryt polvessa että ei moneen päivään ollukkaan ollu.

Eli viime viikon lauantaina kulta yllätti mut ja vei mut moottorikelkkailemaan! <3
Päivä tosin ei saanu ihan sellaista lopetusta kun piti, vaan iltapäivästä istuinki auton kyydissä matkalla päivystystä, joka vkloppuisin löytyy Joensuusta.. Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.
Ja siis mikä tähän johti?
Pieni virheliike minulla kelkan kyydissä ollessani kun muru ajoi, niin tipahdin sitten kyydistä ja pyörein maassa tipahtamisen jälkeen jokusen metrin. Mutta luulisin että polvi meni siinä vaiheessa kun kelkan kyydistä tipahdin ja osuin maahan. Noo mutta motorsportti on motorsporttii, baletti on balettii. Ja motorsportissa ny enemmän ehkä tapahtuu vahinkoja. :D

Torstain lääkärikäynnillä selvisi että polvessa nuo sisemmät nivelsiteet/ristisiteet ovat vain venähtäneet, eli paranevat nyt suhteellisen nopeasti ajan kanssa itsekseen. Kyllä se oli niin iso helpotus kun kuulin ettei siellä ole revähdystä! Eli kyllä tästä polvi vielä tulee. :)

Ainoa mikä tässä oikeastaan harmittaa minua: työ harjoitteluni alkoi juuri viime viikolla ja ehdein olla vain kolme päivää töissä. Heti silloin lauantaina sain 10pv sairaslomaa ja olin helpottunut, koska viikon sairasloman saisi helposti korvattua. Mutta, sitten nyt torstaina vähän lisäsivät loman pituutta, ja nyt sairasloma jatkuukin sitten pari viikkoa vielä, eli töihin paluun pitäisi tapahtua 23pv tätä kuuta. Mutta sanoivat että voin ennen sitä jo palata töihin jos itsestäni tuntuu siltä että jalka kestää sen.
Eli sairaslomaa sain yhteensä 3 viikkoa, joten nyt oon muutaman päivän stressannu että miten ihmeessä saan harjoittelun suoritettua. Opettajillekin jo laitoin viestiä stressaantuneena, ja sain vastaukseksi että pitäisi nyt ottaa ihan rauhassa ja stressaamatta. Opettajat yrittävät hopsata minulle tämän työssäoppimisen, jotta voisin suorittaa sen kunnialla loppuun saakka.

Mutta näillä mennään mitä on, ja en valita. :) Välillä on tuntunut että ite oon jopa  ottanu tän kevyemmin ku ihmiset mun ympärillä. :D Minä en positiivisesta asenteestani luovu tällaisten pikkujuttujen takia. :)