Hyvästi vuosi 2014, tervetuloa 2015 !

Joulukuun viimeinen päivä, 31.12.2014

Tämän hetkinen fiilis: onnellinen, haikea

Yleisfiilis kuluneesta vuodesta: aivan ihana vuosi <3
     - Punkaharjulla koulu loppui
     - Joensuussa koulu alkoi
     --> opiskelu into korkealla ja paras/ihanin luokka mitä voi vaan olla <3
     - Parisuhde on pysynyt ja vain vahvistunut päivä päivältä
     - Tulevaisuuden haaveet ja suunnitelmat saaneet varmuutta alleen :)
     - Ihanat ystävät, sukulaiset, perhe
     - Sain kummitytön, pienen prinsessa Auroran <3
     - Summer sound -festarit parhauden kanssa! <3
     - Kaverin häät
     - Rip JOX, rakas autoni.. Mutta tilalle tuli hyvä korvaaja :)
     - Paljon iloa, naurua, onnellisuutta ja rakkautta <3

Ensi vuodesta toivon vähintäänkin yhtä hyvää :) <3
Ja eiköhän siitä sellainen tule, koska ihanin rakas vierellä <3
Rakas joka sai multa joululahjaks vesisukset ja joka anto mulle uuden puhelimen. :) On se niin ihana <3 Ku on jaksanu mun itku ja stressi kohtauksia viime viikot, ja mua muutenki.. Mun tuki ja turva, jota ilman en osaa kuvitella enään koskaan eläväni <3

OIKEIN HYVÄÄ VUODEN VAIHDETTA KAIKILLE <3
JA OIKEIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2015 <3

Stressiä pukkaa

Ja tällä kertaa se on ollu syynä tähän hiljaiseloon. 
Meillä on koulussa ny tosi tiivistä ja uaaagh! :D
Joka päivä 8-16, ja jos jollekki päivää saadaan joku tunti etätunniks ni sitte saadaan kyllä sen mukaset etätehtävät kans.. Melkein mieluummin sitten istuis siellä koulussa, ku että tois niin hirmusen määrän tehtäviä kotiin.

Työssäoppiminen loppui pari viikkoa sitten, ja nyt nää kaks viikkoa koulussa on mennyt tosi nopeesti.. Joka päivä ihan hirveästi uutta asiaa, tänäänki oli ensimmäinen koe, ens viikolla on kaks koetta ja vielä 22pv on yks koe.. Ja tuolloin 22pv on kans ihan perus 8-16 päivä.. Kyllä mun mielestä joululomalle ois voinu päästää vähän aikasemmin. Itseasiassa 23pv on kans vielä koulupäivä, tai oikeestaan olis.. Mutta siinä on vapaaehtoinen joulukirkko ja etätunteja. Joten silloin ei sentäs tarvi mennä kouluun vaan oon jo aikasin aamusta matkalla kohti kotia! :)

Ja stressiä siis on tän koulun takia vähän.. Koe alueet on suht laajoja ja kaikki tärkeitä ja oleellisia asioita. Tän päivän kokeeseen piti osata latinan sanoja, anatomiaa ja elimistön toimintaa. Ens viikolla on kans anatomian koe, sekä sydän- ja verisuonisairauksista ja niiden lääkehoidoista. Ja viimisenä maanantaina on koe lääkelaeista ja haittavaikutuksista ja kaikesta mitä lääkkeisiin liittyy teoriassa. Apuva..!
Mutta tammikuussa ku palataan kouluun ni pitää varmaan alkaa syömään antistressejä joka päivä... :D Silloin on 14 koulupäivää ennen työssäoppimiseen lähtöä, ja laskettiin yhden opettajan kans että niihin 14 päivään pitäis saada sisällytettyä ainaki 6 koetta.. Ja siinä ajas pitäs vielä käydä ne koe alueetki läpi! Riittääköhän meillä päivissä tunnit ees käymään kaikkee läpi? :o

Tän päivän kokeeseen luin ihan hulluna ja veikkaisin että puolet vklopusta taitaa ainaki mennä koulujuttuihin ja ens viikon kokeisiin valmistautuessa. Vaikka toisen kokeen koealuetta ei olla vielä ees alotettu...
Mutta jotain positiivista: kokeen jälkeen mulla oli sellanen olo tänään että siittä saatta tulla jopa 3! Toivottavasti tulis, koska muuten oon itteeni pettynyt, koska oon tehny jotain tyhmiä virheitä.

Mutta viime vkloppuna sentäs otin rennosti! Lauantaina oli meidän luokan pikkujoulut! Ja meitä oli yli puolet paikalla! Meitä kun on 27, ni paikalla oli 18 henkeä :) Enemmänki ois ollu, mut osa tuli kipeiks ja muutamilla oli jo muuta menoa sovittuna. Mutta meillä on kyllä paras luokka! Ihan huippu ilta oli taas <3

Pikkujoulureissulla otettuun kuvaan on hyvä lopettaa tää postaus. Loppukevennys, tai en mä tiä keventääkö se kenenkään muun mieltä ku mun. :D Yritän koittaa kirjoitella vielä ennen joulua, mutta en lupaa varmaks mitään tiettyä päivää koska seuraavan kerran ois juttua tulossa, ku se voi olla huomenna tai se voi olla viikon päästä. :)

Ps. 12 päivää jouluun!! Lahjakriisi iskee xD

Hiljaisuus riikkuu biiseillä!

Nyt on ensimmäistä kertaa vähään aikaan
1) aikaa
2) jaksamista
3) intoa
4) halua kirjoittaa päivitystä
Mutta olkoot tämä ensimmäinen hiljaiselon jälkeen postaus, joka sisältää biisejä jotka tällä hetkellä (tänään) ovat soineet tääl kämpässä paljon. :) Tänään luokan pikkujoulut, ni alkaa fiilis jo nouseen! :p

TCT - Lavatanssit

Ensimmäinen biisi jonka haluan jakaa on TCT:n uusin kipale Lavatanssit. Eilen julkstiin musiikkivideokin, joka läytyy tuosta linkistä. :) (tää blogi ei jotenki löytäny sitä youtubesta, joten oli pakko tuolleen se linkittää) 
Siis en voi sanoo muutaku että EI HUONO! Siis ihan huippu, tykkään tykkään!
Jallaa jallaa jallaa hei :D

Spekti ft. Tasis - Macho Fantastico

Jotenkin tääkin biisi iskee tajuntaan! Varsinki kertsi on ihan paras. :D
Hän on se macho.. ;)

Stig - Roy Orbison

Tää biisi jää soimaan päähän kans ku kerran kuuntelee. :)
Tykkään tykkään!

Spandex - Ei oo huolen häivää

Jokaiseen päivään sopiva biisi. :) Tää soi mulla aika usein. :)

Hiljaista on

Mutta toivottavasti lukijat jaksatte odotella vielä hetken.

Tässä on nyt ollut kaikenlaista mielessä, ihan liikaa..
Mutta yritän saada kirjoiteltua kyllä tässä lähiaikoina.

Työharjoittelu vetelee viimeisiään, isä on teholla, koulu alkaa taas ensi viikolla täydellä teholla joka päivä 8-16, joulu lähestyy, rahaa ei ole, aaaaaagh! Mie sekoon! 

Mutta mulla on ihana kulta <3 Toimiva auto, ihana perhe, hyvin mennyt työssäoppiminen, ihana luokka odottamas koululla, isä paranemaan päin, yms.. :)

Yritän kirjoitella enemmän vielä tällä viikolla! :)

Siihen asti, nauttikaa hetkistä, hetkistä joita tulee koko ajan <3

Kuulumisia kera kuvien

Tykkään näistä kuvista, jotenki niin kauniita (vaikka ite sanonki). Oispas vaan fiilis sellanen hyvä, mutta ei.. Tää viikko on jotenki ollu vähän valju.. Maanatai oli todella maanantai fiilikseltään. Onneks oli mukava työpäivä ni vähän unohti sitä maanantaita. Ja tänään ku on keskiviikko ni mulla on taas ihan maanantai olo.. Huoooh... En kestä!

Eilen mulla oli vapaapäivä ja mukava päivä oliki. :) Sain vähän siivoiltua ja olin onnellinen ja otettu ku yks kaveri täält laitto viestiä ja kysy keitänkö kahvit ku hän tulee koulusta! Tuli niin ihana olo, ensimmäistä kertaa ikinä mun täällä asuessa joku kysy MULTA ku olin YKSIN kotona että keitänkö kahvit! Yleensä aina kaikki tulee vaan kahville jos muru on kotona ja lähinnä sitte sen kans kahvitteleen ja mie oon vaan ylimääränen jaloissa pyörijä.. Tosin joku viis minuuttia ennenku tää kyseinen kaveri tuli, ni tuli muruki kotio. Tosi kiva ku silläki oli lyhyt päivä töis. :) Mut sitte taas meni vähän se fiilis että joku tulee mun kans kahvitteleen ja jutteleen, ku tää kaveri oli jätkä ni osittain jäin sitte taas kakkoseks. Mut eipä se haitannu, kivaa oli silti! :) Sen jälkeen lähdinki ite kahvitteleen toisen kaverin luokse! :) Mukava ku saa jo itestään irti välillä lähtee tuolleen, eikä enään tunnu niin vaivaannuttavalta.

Eilen illalla sitte lähdettiin kaks pariskuntaa syömään yhdessä vähän pitsaa, minä sain olla kuskina ja nää miehet pari olustakin joi siinä samalla sitte. Oli ihanan rentouttavaa käydä yhdes jossain syömäs ja jutella samalla mukavia. :) Pitsa oli hyvää ja seura oli hyvää! :)
Sitte lähdettiinki kotiin ja iski taas jotenki apee olo.. Mutta mitäs tuosta, selasin valokuvia sängyllä ja ikävöin kaikkia ihania ihmisiä jotka on nykyään ihan liian kaukana.. :(

Tänään ny meen siis iltavuoroon, 14-21 jonka jälkeen kotiin ja melko pian nukkuun koska huomenna aamuvuoro ja pitää nousta viimeistään kuuden aikaan.. Vähän luulen että huomis aamu tulee oleen raskas, ei pelkästään sen takia että vuorot on ilta-aamu, vaan viime yönä nukuin ihan hirveen huonosti.. Varmaan yli puolet yöstä vaan yritin nukkua, eikä siitä mitään tullut. :( Ni veikkaisin että kroppa haluais ottaa ens yönä nää huonosti nukutut tunnit takas, eikä siihen pysty ku rajattu aika nukkua.
Noh, eipä se mitään. Kauhulla odotan sunnuntaita! Mulle tuli sunnuntaille työvuoro 12-19.. Ja lauantaina oon menossa Kesälahdelle viettään tyttöporukalla kosteita pikkujouluja, ja tarkoituksena luultavasti lähtee Savonlinnan yöelämään.. Sunnuntai tulee olemaan raskas päivä! Pitää vaan koittaa olla juomatta yhtään liikaa, että sunnuntaina aamulla ku pitää autolla lähtee ajeleen kotiin ni ei ois kovin heikko happi. Töissäki pitäs olla skarppina ku siel on pikkujoulut ja asukkaiden omaisia paikalla! :D

Ja ihanaa, saan siskon taas ens viikon vklopuks tänne <3

Puoliväli ohitettu!

Nimittäin työssäoppimiessa :) Apuva! Miten aika onkaan mennyt ihan hirmuisen nopeasti? Ensimmäisellä viikolla ensimmäiset pari päivää meni hitaasti, miettien että miten selviän kuuden viikon harjoittelusta.. Mutta joka päivä kahden ensimmäisen viikon aikana aloin viihtymään enemmän ja enemmän. Viime viikko oli kolmas viikko ja menin joka päivä innolla töihin.

Nyt meneillän on siis jo neljäs viikko, en ymmärrä.. Aika menee ihan älyttömän nopeasti! Alkaa pikkuhiljaa stressaamaan kuntoutussuunnitelma, joka on näyttötehtävänä tässä työssäoppimisen aikana. Sen pitäs olla jo tähän mennessä tosi hyvällä mallilla, ja onhan se kai jonkinmoisella mallilla, mutta vaadin itseltä usein liikoja ja hirvittää jo ihan hirmuisesti..

Eli jos en ole huomannut mainita viimeaikoina, niin opiskelen lähihoitajaksi Joensuussa. Aloitin nyt elokuussa ja valmistun (toivottavasti) keväällä 2016. Kuulostaapas kaukaiselta vuosilukuna, mutta siihen on lopulta ihan hirmuisen vähän aikaa jäljellä. Olen nyt ensimmäisellä työssäoppimis -jaksolla, kuntoutumisen tukemisella.

Työssäoppimis paikkani on eräänlainen kehitysvammaisten palvelukoti. Aivan ihana paikka! Niin kodinomainen ja ihana, lämminhenkinen ja turvallinen. Reilu kymmenkunta asukasta ja jatkuvasti työntekijöitä paikalla.
Asukkaat ovat mukavia, työntekijät melkeimpä ihania ja työpaikka ympäristönä oikein mukava!
Työtehtäviä on paljon, ensimmäisellä viikolla oli myös paljon epämiellyttäviä ja "enmilläänhaluaisitehdä" työtehtäviäkin oli jonkun verran. Mutta tällä hetkellä kun mietin, ainoa hieman vaivaannuttava työtehtävä on asukkaiden intiimialueiden pesut.. Mutta mielestäni olen hyvin sopeutunut ja kaikkeen näköjään tottuu, vaikka aluksi kuinka tuntuisi mahdottomalta.

Olen myös tehnyt pienen elämäntapa muutoksen. Työmatkat kuljen kävellen, enkä suinkaan autolla! Kävellen matkaan menee noin 20min, mutta ajattelin että nyt on hyvä hetki hieman saada itseä liikkumaan. Säästää bensakuluissa, säästää autoa, säästän itseäni jäätymiseltä (koska ei auto kerkiä lämpenemään noin lyhyellä matkalla, mutta kävellessä pysyy koko ajan lämpö päällä ja melkein kuumakin tulee, päivästä riiippuen tosin). Olen kävellyt aina säästä riippuen, välillä on lähemmän +10 astetta ja välillä -10 astetta, useimmiten kuitenkin ollut nollan hujakoilla. Välillä tosin olen saanut kullalta kyydin töihin tai töistä kotiin, töihin niinä harvoina aamuina kun aikataulut ovat menneet yksiin ja iltaisin yhdeksältä kun hän ei ole malttanut odottaa 20 minuuttia että saisi minut kotiin. :) Aika ihana <3 Mietin vain että miten saisin pidettyä itseni liikkeellä senkin jälkeen kun koulu taas alkaa? Ainakin sitten joulukuussa kun niin käy tulee käveltyä bussiasemille/-pysäkeille, koska olen laskeskellut että siinä säästän paljon jos alan kulkemaan bussilla matkat auton sijaan. Ja näin opiskelijana sitä haluaa koittaa säästää jostain jos vain voi.. Rahaa kun ei ole liiaksi asti -.-
Mutta jatkan nyt vapaapäivääni siivoillen ja kuntoutuksen suunnitelmaa tehden, ja myöhemmin päivällä kaverin luo menemällä kahville ja juttelemaan. Ihanaa kun on jo edes joku täällä jonka kanssa joskus voi aina nähdä ja jutella, vaikkakin vieläkään ei kukaan pysty korvaamaan edes pientä osaa siitä tunteesta joka tulee aina niiden vanhojen ystävieni kanssa ollessa. Mutta aika auttaa, uskon siihen. :)

Sisko vailla vertaa :)

Kuten jo otsikosta käy ilmi, tämän postauksen omistan siskolleni ja hänen ylistykselleen. Tai no, nyt vähän liioittelin ;) Mutta hän on kuitenkin ihana ja aina mukana minun elämässäni, tahdoin taikka en, vaikkakin aina tahdon. <3

Ikäeroa meillä on neljä (4) vuotta, minä 22v (-92) ja sisko 18v (-96).
Mutta nyt on reilu vuoden ollut sellainen tilanne että jos olemme yhdessä jossain meidät tunnistaa siskoksiksi jo kaukaa, ja hyvin usein kuulemme kysymysen "Oletteko kaksosia?" Jopa äidiltä on kysytty sitä, ku meidät on nähty äidin kanssa. Yleensä kun muille selviää että meillä on ikäeroa 4 vuotta, tiedon saaja yllättyy kovasti. Minua aina huvittaa paljon, koska sen jälkeen hyvin monet osoittavat siskoani ja kysyvät "Kumpi teistä on vanhempi, sinä vai?" En oikein tiedä mitä mieltä pitäis olla siitä että mua luullaan nuoremmas, mutta oon niin tottunu siihen että mua luullaan 16-18 vuotiaaks, että ei se sinänsä haittaa. Järkyttävintä siinä vain on se, että siskoa luullaan vanhemmaks! :D Ja itse en ole vielä tähänkään mennessä sisäistänyt sitä, että me olisimme saman näköisiä. Vaikka se on varmaan pakko pikkuhiljaa uskoa, kun olimme jokunen vkloppu sitten baarissa sellaisessa seurueessa joka oli molemmille ihan uusi, muut erottivat meidät housujen väristä.. :D

Siskoni on ihana höppänä! Voisin jopa sanoa että joskus tuntuu että hän on kuin suoraan blondi blondivitseistä. :D Sisko, jollaista ei ole toista. Sisko, se paras sisko maailmassa. Sisko, joka on iso osa mun elämää ja jonka elämässä minä saan olla tiiviisti mukana vaikka välimatkaa onkin nyt useampi sata kilometriä ollut jo toista vuotta. Oon niin onnellinen meidän hyvistä väleistä. Voidaan jakaa toistemme kans ihan kaikki ja niin me myös tehdään melko pitkälti. :)

Koen roolini isosiskona tärkeäksi. Yritän olla paras isosisko siskolleni ja veljelleni, olla heille paras roolimalli ja rakastava henkilö. Haluan että he aina tietävät että olen olemassa ja apuna jos sellaista tarvitsevat. En halua että he joutuisivat kokemaan mitään pahoja asioita tai vääryyksiä.

Olen iloinen että saan olla mukana niin ihanien sisarusten elämässä. <3

Rakkaista rakkain, sisko <3

Kuvahaaste XXVII

Päivä 27: Teema "kaksi"

Hihi <3




Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

Vähän syyslomasta

Oon taas ajois tän asian kans, onhan loman lopusta jo kaks viikkoa aikaa. :D

Maanatain olin vain kotona ja otin rennosti.

Tiistaina suuntasin auton nokan kohti Kesälahtea ja sen ihanuuksia. :)
Olin reissussa yhden yön, mummun siskon luona. Ja näin niinä parin päivän aikana ihania pikkuserkkuja, heidän vanhempiaan, sekä pikkuisiaan. :)

Iki-ihana kummityttö Aurora <3 "Vähän" heilahtanut kuva, mutta siinä on kyllä mun elämäni uusin rakkaus! Aion olla hänen elämässään kyllä aina mukana ja olla vielä parinkymmenenkin vuoden päästä se kummitäti kenen kans on mukava viettää aikaa. :)

Ja sitten kävin katsomassa myös kummitytön serkkupoikaa, joka oli kyllä niin liikkuvainen kaveri ettei tän parempaa kuvaa kans saanu. :D Niin ihana tapaus hänkin <3 Ujostelusta ei tietoakaan ja kaikki temput piti mullekkin näyttää. Ja syliin oli päästävä välillä. 

Voi mikä vauvakuume aina onkaan päällä, eikä tälläiset suloisuudet sitä yhtään vähennä <3 Eikä sekään kyllä että ens vuonna kaks mun kaveria saa vauvat! Ja siis sellasia kavereita jotka asuu tääl ja joihin oon tutustunu tän poikaystäväni myötä. :) Apuuuuva <3

Torstaina päivän pakkailin tavaroita ja illalla ku kultsi tuli töistä me lähdettiin ajamaan Suomen halki kohti mun kotia ja porukoita. <3
Halusin ajaa matkan, koska en hirvikolarin jälkeen oo ajanu yhtään hämärässä/pimeessä.. Jääny pieni kammo siihen, kammo josta halusin eroon ja tiiän että se onnistuu vaan ajamalla hämärässä/pimeessä.
Kun myö lähettiin ajamaan ni oli viel valosaa, mut puolentunnin ajamisen jälkeen jo hämärsi jonkinverran, eikä kauaakaan kun oli jo pimeetä. Mulla oli niin sellanen olo että äää, ensimmäisen ajetun tunnin jälkeen mietein että tätäkö tää nykyään ja jatkossa on, että en osaa nauttia ajamisesta pimeessä, vaikka ennen rakastin sitä! Mutta mun mielestä oli onni että Varkaudentielle kääntyes ajauduin neljän rekan perään ajaan. Ei tehny ees mieli lähtee ohi, koska jotenkin pelkoa helpotti se että neljä isoa autoa ajaa edes hyvillä valoilla ja jos jotain tien pientareilla on, ni suuremmalla todennäköisyydellä ne näkeekin jo kaukaa.
Mutta matka meni kuitenkin ihan hyvin ja kun oltiin ohitettu Jyväskylä, ni mun olo oli jo paljon rennompi ajaessa ja oiskohan ollu jossain Virtojen kohalla ku kultsi hyppäs rattiin ja mie pääsin viimisen sadan kilsan ajaks istuun ja rentoutuun. :) Kotona sitten odottikin jo valmis sänky, mihin kaaduttiin heti nukkuun. :)

Sisaruspotretti, joka otettiin kotona. Jotenki mua naurattaa tuo mun asento, ja ehkä vähän ilmekkin. :D Vasemmalla siis ihana siskoni (joka täytti syyskuussa 18 ja sai ajokortin tällä viikolla) ja keskellä pikkuveljeni (jolla on tänään synttärit, 13-vuotta tuli mittariin) <3

Perjantaina oltiin meillä kotona päivä. Nautittiin perheen kesken olosta ja vaihdettiin kuulumisia. Illalla mie sitten lähin parhaan ystäväni luokse istuun iltaan, juomaan synttärikahvit jotka kaveri mulle keitti <3 Ja tuli siihen toinenki kaveri sitten kahvitteleen! :) Oli niiin ihana nähdä pitkästä aikaa heitä, ku viimeks näin silloin heinäkuun lopussa vajaa tunti ennen mun kolaria. En olis millään halunnu lähtee sieltä, juttuja olis riittäny vaikka muutamaks päiväks, mutta pakko sieltä oli lähteä. :( Tosin sen verran myöhäiselle siellä venähti että ku pääsin takas kotiin, ni siellä ei ollu enään yhtään kukaan hereillä. :D Kultaki nukku niin sikeesti ettei ees heränny ku kömmein viereen unille. :)

Kaverin tekemä ihana vaaleenpunainen/musta synttärijuustokakku! Vegaaninen nimittäin. En ois uskonu, mutta se oli äärimmäisen hyvää! <3

Lauantaina päivällä piti sitten jatkaa matkaa.. :( Ois kotona kauemminki viihtynyt.. Mutta pakko mikä pakko, mutta toisaalta mukava pakko, sillä suuntana oli Seinäjoki ja mitä parhain kaveriporukka siellä meitä jo odottamssa (koska yllätysyllätys oltiin viimisiä ku lähtö venähti) :D Mutta ihan sama mitä muut siitä ajatteli, mun mielestä kun en oo nähny perhettäni melkein kolmeen kuukauteen, mulla on oikeus hieman antaa niille enemmän aikaa. :)

Meidän perusporukka, joka on pitänyt yhtä ainakin 8 vuotta! Osan kanssa ollaan tunnettu ihan pienistä asti. :) Mutta tää porukka on ja pysyy aina! :) Luotettavia ja ihania ystäviä iso läjä <3

Ihana ryhmä ja suhteelisen onnistunut otos. :D Tässä on meidän ihania kumppaneita mukana kuvassa, koko porukka joka oli Seinäjoella mukana <3 Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, onneks sain olla siellä mukana! :) Käytiin Seinäjoella syömäs Daddy's Dinnerissä, sitten palattin kavereiden kämpille, saunottiin, juteltiin, naurettiin, mässäiltiin, ymsymsyms ja lähdettiin sitten vähän viihteelle. Eli öö Karma se tais olla. :D

Sunnuntaina sitte piti lähtee takas itään. Ja voi jestas mikä loppumatka! Kesärenkaat autos ja noin 50km ennen kotia alko oleen sellanen sää että tiellä oli semmonen viitisen senttiä lunta ja tien pinta ihan jääs... Onneks kultsi hyppäs rattiin ja vei meidät turvallisesti kotiin! <3

Kuvahaaste XXVI

Päivä 26: Tämä naurattaa aina

Kyllä, osaan nauraa itselleni. :D
Tää oli vaikee kuva kans keksiä, ku mua naurattaa melkeimpä aina tosi moni asia. :D
Mutta päädyin tähän että, en vaan osaa olla normaali kuvissa, edes silloin kun itse toimin itseni kuvaajana. :D Aina pakko viime hetkellä vääntää se naama jotenkin. :D






Päivä 27: Teema "kaksi"
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

Arvontaa

..Muttei minulla. Vaan Tialla hänen blogissaan By Tiahenriikka. :)

Linkki arvontaan :) 

Arvonnassa on mahdollisuus voittaa Umbran viinimerkki + pullonkorkki paketti, sekä InDecon arpoja. Kannattaa käydä vilkaisemassa. :)



Tähän samaan voisin mainita myös sen, että anteeksi hiljaiselo. Työharjottelu ja siskon täällä käyminen on verottanu jaksamista. Tänään on tavoitekeskustelu ja se jännittää! Loppuviikko mulla on iltavuoroa, joten yritän parina aamuna herätä koneelle vähän kirjoitteleen paremmin kuulumisia. :)

Huh huh, top-jakso meneillään

Nyt on jo torstai?! Menny tää viikko ihan hirmuisen nopeesti ku työharjottelu alko. Aina kotio päästyä on ollu ihan hirmuisen väsyny ja veto pois.. Mutta ehkä se tasoittuu ku tottuu tohon työhön. :)
Mulla alko siis tällä viikolla kuntoutumisen tukemisen työssäoppimisjakso, joka kestää 6 viikkoa. Olen nämä kuusi viikkoa kehitysvammaisten parissa ja luultavasti jakson loputtua olen oppinut paljon uutta. Kehitysvammaisten parissa työskentely on minulle aivan uutta ja koitan tästä top-jaksosta oppia mahdollisimman paljon. :)
Tähän mennessä olen viihtynyt ihan hyvin, paikka-työkaverit-asukkaat ovat kaikki mukavia ja työpaikalla on helppo olla kun siellä on viihtyisää. :)

Olen myös nyt aloittanut pienesti "lenkkeilyä", eli toisinsanoen kävelen työmatkat. :) Mukavaa hyötyliikuntaa ja kerranki oon saanu itteni liikkeelle tonne ulos. Vaikka nenä punasena ny parina aamuna töihin oon mennykki. Eilen oli -8 astetta pakkasen puolella aamulla kaheksan aikaan ku menin ja tänään olin onnellinen iltavuorosta! Koska aamulla ku seittemän-kaheksan aikaan katsoin lämpömittariin ni -10.. Hyrr... Siperian pakkaset tuntuu koko aika tulevan enemmän tänne päin. :D Kannatti muuttaa tänne itään, ku lännes kaverit ja perhe sanoo että siellä ainaki eiliseen mennessä alin lämpötila oli ollu joku -4 astetta varmaan.. :D Nooo onneks osaan pukeutua lämpösesti ja ei oo tullu kylmä muutaku nenästä (ja toisen käden sormista ku pakko laittaa siskolle aina viestiä ja riisua hanska). :D

Alan kirjoittelemaan viimeviikon lomaviikosta tässä nyt hieman, niin sen postauksen pistäisi tulla toivottavasti jo huomenna. :) Jos en saa sitä nyt valmiiksi ja laitettua ajastukseen huomis aamupäivään, niin sitten se menee huomis iltaan. Tänään työvuoro kun on 14-21 ja huomenna 7-14.. Ja siskoki tulee tänne tänään! Onneks poikaystävä saa sen luultavasti haettua junalta, ni ei tarvi miettiä bussijuttuja, ku niistä en mitään tiä.. :D Harmittaa ku ite oon illan töis, ku en jaksa tänään paljoo siskon kans sitten olla ja huomenna pitää herätä aikasin.. :( Mutta onneks vkloppu vapaa! :)

Kuvahaaste XXV

Päivä 25: Kaikessa kiireessä

Kaikessa kiireessä unohtuu joskus pysähtyä nauttimaan pienistä hetkistä. Kuinka pienet asiat voivat näyttää kauniilta tai kuinka on hyvä joskus pysähtyä miettimään, rentoutumaan ja vetämään syvään henkeä. Aina ei tarvitse mennä pää kolmantena jalkana kaikkialla. :)







Päivä 26: Tämä naurattaa aina
Päivä 27: Teema "kaksi"
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

22 vuotias pimatsu!

Ihan vaan koska iski kauhee tarve ilmoittaa näinkin turha asia, ni tänään.. Tänään vaihtui luku 21 huimaan 22 ! 
Jäiks, en oikein tiä pitäiskö tässä kriisailla vai ei.. Joten en kriisaa :D 
Oon vaan happy ja saan miljoona lahjaa <3

HAHA, en tosiaan! :D 
Ehkä muutaman, mut isoin lahja mulla on se, että pääsen pitkästä aikaa kotiin! <3 
Kauhee ikävä on ollu viime aikoina, joten JESJESJES <3

Party time! Bileet! Juhlat! Kädet kattoon, jalat ilmaan, päätön meno, jne...
HAHA, vitsi vitsi..
Pakkailua, autos istumista kuutisen tuntia ja sitten perheen kans yhdessä olosta nauttimista <3

Vähän hassuttelua, tottakai! Pitkästä aikaa pääsee kotiin, ni kaikki tunteet varmaan purkautuu samaan aikaan, ni saatan olla hyvinkin sekaisin! :D

Mutta alan oleen varmaan liian vanha, ku mun synttäreiden vietto luultavasti näyttää näinkin hillityltä. Koska ei tee edes mieli juhlia niin hirveesti! :D Harmi vaan ku reissupäivä, ei voi tehä kakkua täällä ja kutsua niitä vähäisiä kavereita joita tääl on ni kakulle :(

Oikein mukavaa päivää kaikille teille lukijoille <3
Vähän tää juttu lähti käsistä, mut onneks kaiken ei aina tarvi olla niin hirmuisen vakavaa ;)
Pitää muistaa että se pieni pilke silmäkulmassa on hyvä pitää mukana elämässä ! <3

Lomalomalomaloma

Kuten otsikosta saattaa ehkä jo tulla selville, mutta pakko kerran viel mainita... Se on loma, ihana syysloma! :)

Viikko on jo puolessa välissä! En tajua miten tää voi mennä näin nopeesti! Ja loppu aika menee varmaan vielä nopeemmin..
Mutta hienosti!

Tää on tällainen lyhyt "hei olen lomalla" postaus :D

En aio koneella istua ny oikein paljoo, koska sitä tulee tehtyä aina muutenki..
Mutta nautin lomasta <3
Ja kirjoittelen ens viikolla sitten tän loman kulusta paremmin. :)
Mut sen voin sanoo että ihania pikkuisia on tullut jo nähtyä ja isompia ihanuuksia tulee vielä nähtyä. :)

Mutta jatkan nyt lomasta nauttimista, ja teen ainaki yhen postauksen tuleen ajastetusti. :)

Ah, loma <3

Montakohan kertaa tuli mainittua sana "loma".. :D

1 ihana vuosi takana

Niin erilaiset yhdessä ollaan, mut mun elämässä riittää kun oot tässä <3
Sinuun luotan nyt, sä näet sieluni syvyyksiin & käteen tartut, kun yksinäistä on. Joskus mietin, kuinka sut löysinkään, kai jokin johdatus toi syliis lämpimään. <3 Ensimmäinen vuosi takana, monta kymmentä edessä <3

Varoitus, siirappia luvassa!

Reilu vuosi sitten näin vanhaa kaveria pitkästä aikaa, piti kahvitella yhdessä. Tavattiin, mutta kahvittelu vähän muutti muotoaan ku huomasin joutuneeni kuskiks isolle jätkälaumalle. :D
Kahvihetki venähtikin sitten parin päivän mittaiseksi, mutta ei mitään ihastumisia tai rakastumisia tullut. Oli vain mukava vkloppu vanhan tuttavan kanssa. :)
Yhtäkkiä huomattiin, molemmat omilla tahoillamme, kuinka viestittely ja puhelin keskustelut oli tullut osaksi molempien arkea. Huomattiin, kuinka yhtäkkiä oltiinki kaikki vkloput yhdessä. Sain yllätyksekseni matkakaverin kotiin toiselle puolelle Suomea, ilman että oltiin kertaakaan puhuttu meidän suhteen laadusta. Molemmat tiesi ehkä mielissään että tää on jo vakavampaa, ääneen ei vaan puhuttu, ku sen asti toisesta puhumattakin. :)

Suunnilleen vuosi sitten mietittiin että eiköhän tän vois jo virallistaa.
Siitä alkoi meidän vaaleanpunainen, siirappinen, sydämiä täynnä oleva aika. Jollaista se on kyllä vieläkin. :D 
Nyt kun aikaa on mennyt tämä vuosi, voin vain todeta että päivääkään en vaihtaisi pois <3

Vuosi on ollut täynnä kaikkea ihanaa. Olen kokenut niin paljon kaikkea uutta, kokenut niin paljon onnea ja iloa, tavannut uusia ihmisiä rakkaan kautta ja nauttinut elämästä. :) Tämä vuosi on ollut elämäni onnellisinta aikaa. <3

Päivät jotka ollaan yhessä ovat täynnä hellyyttä, paljon pusuja ja haleja. <3
Täynnä huumoria, naurua ja hauskuutta. <3
Välillä kun toisella on huonompi päivä, toinen on siinä vieressä ja lohduttaa sekä koittaa auttaa mieltä paremmaksi. <3
Itselläni on joskus melko vaikeita päiviä, kun ikävä iskee täysillä perhettä ja niitä omia parhaita kavereita jotka ovat satojen kilometrien päässä. Mutta aina kulta jaksaa kuunnella, tukea ja parhaansa mukaan ymmärtää mua. Vaikee ja iso päätös oli muuttaa toiselle puolelle Suomea, vähän niinkuin vain jätkän perässä.. Mutta päätös on ollut oikea, enkä sitäkään ole katunut. Voi kun saisin vain perheen ja ystävät lähemmäs tänne. <3
Rakkaani on minulle se oikea, numero yksi, elämäni mies, tukeni ja turvani, sekä paras kaveri. Hän on yksinkertaisesti vain kaikkein ihanin ihminen, jota ilman en osaa, enkä edes halua kuvitella elämääni eteenpäin. Rakastan häntä koko sydämestäni <3

 

Celine Dion - My heart will go on  

Whitney Houston - I will always love you

Bryan Adams - Everything I do, I do it for you

Kliff - Aseeton <3

Näitä rakkaus biisejä voisin lisätä vielä miljoona! Mutta eiköhän nää tähän hätään riitä ;) <3

Luokan toimintapäivä Isossa Myyssä

Tänään oli siis meidän luokalla toimintapäivä, joka on osa opiskeluita kaikilla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla täällä. Meidän luokka tosin pääsi toteuttamaan sitä erilaisella tavalla kuin muut ja olemaan mukana Työ on minulle tärkeä! -tapahtumassa. :)
Alla olevasta linkistä painamalla näet mitä Karjalainen kirjoitti tapahtumasta etukäteen.

Karjalaisen uutinen

Meidän luokkalaisista kaikki olisivat saaneet omat ohjattavat, ellei meitä olisi ollut melkein kymmenen enemmän kuin ohjattavia. :D Joten osalla ohjattavista oli kaksi ohjaajaa. Itse toimin ohjaajana parin kanssa ja olimme Punnitse ja säästä -kaupassa. Siiiiis voi mahoton kuinka upea paikka! Miten oon voinu olla käymättä siel koskaan ennen? No ainaki on rahaa säästyny.. :D
Kaikenlaisia herkkuja ja varmasti jokaiseen makuun. Paljon luomua, gluteenitonta ja vegaanisiakin tuotteita! Nom nom nom :P

Meidän ohjattavat siis olivat kehitysvammaisia, mutta kuitenkin sillätavoin että itse kykenevät toimimaan. Eli me ohjaajat emme niin hirveästi edes mitään tehneet, opastimme vain ohjattavaamme toimimaan oikein ja vähän kyllä konkreettisestikkin autoimme. :) Olishan se aika tyhmältä tuntunu jos meitä ois kaks vierestä kattonu ja neuvonu tekemättä ite yhtään mitään. Ainaki mun mielestä. :D 
Nämä lauseet on siis kirjoitettu mun omasta näkökulmasta meidän ohjaustilanteesta. En tiedä onko muilla luokkalaisilla erilaisia kokemuksia. :) 

Mun mielestä päivä oli tosi mukava ja kiva, sekä ainaki mun mielestä tosi onnistunutkin. :) Tällaisia päiviä vois olla vaikka useemminkin mun mielestä. :)

Alla linkki Karjalaisen uutiseen päivästä.

Karjalaisen uutinen tapahtumasta

Meillä kaikilla ohjaajilla, päivän järjestäjillä, ohjattavilla ja opettajilla oli samanlaiset vihreät Työ on minulle tärkeä! -paidat. Meillä opiskelijoilla ja ohjattavilla oli myös meidän tekemät nimikyltit paidoissamme. :)

Vkloppuaaa

Jälleen kerran vkloppu tuli ja vkloppu meni.
Ja voin sanoo että nyt on vähän enemmän virtaa ku viime viikon loppupuolella. Silloin oli tarkoitus tulla kirjoitteleen ihan oikeesti kaikkee, mutta olin niiiiin poikki että ei vaan onnistunu.. Vkloppuna onneks oli rauhallista ja sain ladattua vähän akkuja, joten jos nyt tän viimisen viikon ennen lomaa jaksais viel kunnolla! :)
Perjantai-ilta meni tosiaan kaverin luona istuen ja saunoen. :)
Lauantaina herättiin suhteellisen aikasin, laiskoteltiin ja oltiin rennosti, kunnes kultsi lähti kattoon jotain monttupyörää. Jäin kotiin joskus vähän ennen puoltapäivää, mutta kuten arvata saattaa.. Se vähän venähti.. :D Eipä se sinänsä haitannut mua, kokoilin mun rikkinäisiä aivoja sohvalla, kunnes liityin kultsin ja muutaman muun jätkän seuraan. :) Jee, pääsin pois kotoo! :D Meidän piti pikasesti vaan käydä jotain ralliauton koria kattomas, mut seki sit vähän venähti ja oltiin illal kotona joskus yhentoista jälkeen. :D Ja niin poikki että mentiin heti nukkuun ja ite ainaki nukahtanu varmaan sekunnissa. :D Taisin mie siel poikien kyydissäki takapenkil vähän torkahtaa.. Hups! :D
Sunnuntaina herättiin taas suhteellisen aikasin, ja otettiin koko päivä rennosti! Tehtiin ruokaa yhessä ja katottiin leffoja. Tosin kyllä myö käytiin sitä monttupyörää (ku kulta sen sitte osti) kokeilemas.

Pääsin vähän taas testaileen kameraa ja sen käyttöö. Onneks joukos oli taas muutama onnistunukki otos, eikä kaikki ihan päin mäntyjä tarkentuneita. :D

Kultsi on kyl aika poju, pariin vuoteen ei oo monttupyöräl ajanu, mutta silti mun silmis vanha taito on hyvin pysyny hallussa. :) On mun kulta vaan kaikista parhain. <3

 
Mieki pääsin vähän testaan pyörää, vaikka mietin kyllä uskallanko. Olin ihan innoissani ja täpinöissäni, mut silti jännitti ihan hirveesti. En niin tehokkaalla pyörällä koskaan ollu ajanu ja maasto oli liukas epätasainen pelto.. :D Pelkäsin pahinta (kaatumista ja sairaalaan joutumista), mutta onneks homma pysy hallus aika hyvin. Alku aina hankalaa, mut ehkä viel pääsen enemmän treenaileen ja viel parempaa tuntumaa saamaan. ;) Ken tietää.

Oon kyl aika tyylikäs. :D Mutta hauskaa oli, laatuaikaa kullan kans. <3
Joten vkloppu oli kaikin puolin rentouttava ja mukava.
Kuten alussa jo mainitsin, nyt on paljon virkeempi olo ku viime viikolla!
Ja hyvä niin, viiminen kouluviikko ennen lomaa ja keskiviikkona toiminta päivä. Kerron siitä lisää sitten kun se on ohi, että minkälaista oli ja miten meni. :)

Huh huh, onneksi on perjantai, vai onko sittenkään?

Kuten otsikossa jo mainitsin, luojan kiitos on perjantai! Luojan kiitos eilen oli perjantai. :D En ois kyllä jaksanu enää päivääkään arkiviikkoo.. Sinänsä jännä, koska tää kouluviikko kuitenkin oli täynnä lyhyitä päiviä ja kevyitä aineita. Mutta silti, jotenki ei raadompi olo vois olla. Tänään Eilen tulin koulusta kahen aikaan, melkein kaaduin sohvalle ja siinä puoli torskuin puoltoista tuntia. Nukkuakki yritin, mutta kerranki sitte kännykkä piippas koko aika. Joten en sitte alkanu nukkuun kunnolla, kerranki taas ku sitä viestiä tuli. :D
Huomaat lukija varmaa että eilen koulun jälkeen yritin kirjoittaa postausta, joten antaa yrityksen olla ja jatketaan siitä mihin eilen jättiin. :D
Eilen käytiin kullan kans Joensuus cittarissa ja otettiin subit mukaan kotiin. Illaks lähettiin parin kaverin luo istumaan iltaa. Itseasiassa jätkät meni hallille ja mie jäin kaverin kans istumaan niiden kämpille, käytiin kävelyllä, juteltiin ja saunottiin. Mukavan rento ilta siis. :)
Tänään on lauantai ja oon yhä raato. :D
Ei vaan ota laantuakseen tää kuolemanväsymys. :D
Siitä johtuen mun aivot ei pelitä ja oon ihan nyt pää tyhjänä enkä muista mistä mun piti kirjottaa.. Huoh :D
Tämä siis jääköön tällaiseksi, selitykseksi ja lyhkäiseksi.

Ens kerralla koitan selittää jotain fiksuakin. :D

Kuvahaaste XXIV

Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi

Tää haaste jääny hetkeks ku aiheena ollu noin vaikee asia. En löytäny koneeni syövereistä mitään sellaista kuvaa mikä tekis mut surulliseks, ni ny sain sit ajatuksen että paintti auttaa.. :D Lyhyesti ja ytimekkäästi ikävä.. Se saa mut välillä hyvinkin surulliseks.. :/
Mut onneks kulta lohduttaa <3
Ja kaikki on kuitenkin puhelimel ja koneel tavoitettavis, onneks! :)






Päivä 25: Kaikessa kiireessä
Päivä 26: Tämä naurattaa aina
Päivä 27: Teema "kaksi"
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

Vkloppu tuli ja meni

Viime viikolla mainitsinkin että perjantaina olis tarkotus mennä luokkalaisten kans KorvaBoosti-festivaaleja viettään ja kattoon ku luokkakaveri Mc Sige veti muiden tän suunnan freestyle räppäreiden kans settiä. :)
Voin sanoo että ilta oli mitä loistavin, paras ilta pitkiin pitkiin aikoihin! Ja oli niin ihanaa olla viihteelläki pitkästä aikaa ja antaa palaa satanen lasis siel tanssilattialla <3 Mukavasti mieli virkisty ja piristy. :)

Eli ilta alko ensin yhden luokkalaisen kämpällä etkoillessa. Tarkoitus oli olla siel 6-7 aikaa, itellä se venähti seittemän pintaan, ihan vaan koska jätkät! Niitä saa aina odottaa! Olin jo päiväl heti sanonu kyydille että jos viimeistään kuudelta lähettäis ajaan Joensuuhun, mut aikasemminki käy.. Olin valmis jo ennen kuutta, toisin ku sitte osa porukasta. Saakeli, kyllä nimittäin meinas alkaa ärsyttämään! :D Mutta onneks oli jo valmiiks niin hyvä fiilis että ei sitä yks hidas jätkä saanu pilattua, eikä ees se etten kerinny tekeen ruokaa ennen lähtöö itelleni ku oli vieraita. :D

Pitkästä aikaa tuli pistettyä vähän enemmän meikkiä, nykyisin ku en oikeestaan ku pistä korkeintaan vähän putskua naamaan ja ripsaria. Pitkin iltaa aattelin että pitää ottaa kuvaki, mutta kai sen ny arvaa.. Enhän mie sitä huomannu ku vasta seuraavana päivänä että se ihan unohtu. :D Joten ette pääse ny ihaileen mun ihanaa naamaani. :D

Etkoteltiin reilu yheksään ja loppuviimeks meitä oliki siellä 10 henkee. :) Ja baaris ryhmään liitty viel yks henkilö. Eli meitä oli 11/27, ei huono mun mielestä. :) Oon mä vaan sitä mieltä että mulla on ihan paras luokka! Ei vaan ne 11 henkee joiden kans tuli ny paremmin tutustuttua vaan ihan kaikki muutki on parhaita. Sellanen olo että tän vklopun jälkeen meidän luokka on entistä yhtenäisempi, vaikka ehyt se ennenki oli. :)

Chebaleba

Kerubissa ku oltiin, niin ensin istuttiin pöydäs juttelees isona ryhmänä ja sitte josain vaihees siirryttiin kerrosta ylemmäs odottaan freestyle rap sessiota. Kerittiin siinä sitte muutaman biisin verran Chebalebaa kuunteleen, ennenku se lopetti. :) Ei huono, eikä ruma (ainakaan arskat päässä) :D
Sitte lavalle nousiki Jodarokin isännöimänä: Mc Sige, MikeOne, Benkku, Rölli, Diego, Tuma, El Hesus, Räpäyttäjä ja Teemu Sorsa. Ainoo tuttu nimi mulle oli MikeOne, mutta Mc Sigen takia sinne luokan kans mentiin, eikä turhaan! Kyllä nimittäin on hyvä! Ei melkein ois uskonu, mutta jauh! :p

En kyllä osaa laittaa näitä jätkiä järjestykseen ollenkaan! :D Ainoot varmat on että MikeOne on ihan vasemmas reunas, Rölli on tuo pipopää ja parhaimpana Mc Sige tuossa etualalla ! :)

Kerubissa näin yllättäen tuttujaki, sellasia keitä viimeks nähny reilu puol vuotta aikasemmin. :) Oli mukava nähdä sitäki porukkaa pitkästä aikaa, ja kokee hämmennyksiä. :D

Jossain vaiheessa sitte osa meidän porukasta lähti kotiin ja osa jatko bilettään BePoppiin. Tottakai ite kuuluin jälkimmäisiin, ku kerta pitkästä aikaa pääsin viihteelle lähteen ja vielä ihan huippu porukassa! :) Popissa huomattiin että hitto, päädyttiimpä sitte Mighty 44 :n keikalle! Ja mieku luulin että se kuuluu yhtyieihin jotka on uransa jo lopettanu.. :D Mut ei sit vissiin, mut ei huono! Tuli aika nostalginen fiilis. :D Ja sitte ku se lopetti ni tanssittiin hyvän musiikin tahdis pilkkuun asti! :) (En ees halua tietää miltä näytti illan viiminen hidas... 5 humalaista ihmistä ringis YRITTÄÄ keinua hitaiden tahtiin.. Ei ihan toteutus menny samanlailla mitä kaikki sen päässään kuvitteli) xD

Mighty 44 !

Kuvista huomaa että mun puhelimen laatu on heti erittäin huono, jos valaistus on heikko, sorge! :D

Tidim

Pikapikaa taas vähän kuulumisia, sitte pitää taas jatkaa kokeeseen lukua.. Niitä on ny joka viikko ja tuun hulluks! :D Nooh, ens viikolla viel yks koe ja sitte ei pitäs olla mitään ennen lomaa ja työssäoppimista, mut sitte onkin työsoppimisen aikaset tehtävät! Äääks.. Täl viikol kävin kouluterkkarillaki tarkastukses, on kyllä oikein mukava nainen! Sinne ois voinu jäädä istuun ja jutteleen vaikka koko päiväks. :) Ainoo huono puoli siel oli se että se lykkäs mulle piikin, jäykkäkouristuksen ku piti uusia taas.. Eilen ei tuntunu missään, mut tänään tuo käden lihas on ollu kyllä sen tuntunen että ihan ku ois tehny yhen käden lihastreenin, joka vaikuttaa vaan tuohon yhteen lihakseen. :D
Koulus menee ihan hyvin, opiskelu maittaa ja tietoa tulee melkein enemmän ku kerkee sisäistään.

Käytäänös ollaan opeteltu kyynärsauvoilla kävely, sairaalasänkyjen ja pyörätuolien toiminnot, ergonomiset toiminta tavat ja mitäs muuta viel, no noita ny ainaki.

Joillaki tunneilla aika kerkee silti käymään vähän pitkäkski. :D
 

Eilen käytiin kattomas kahen kaverin pikkusta vauvaa. <3 Ei sulosempi husky-vauva ois voinu olla! :) Ihan rakastuin. :)

Ja sitten pikainen katsaus säähän.

Tän näköstä täällä kerkes yhen päivän oleen, maas lunta pari-kolme senttiä ainaki ja teil loskaa... Mutta tänään ny sitte ei oo enään missään ollu lumesta tietookaan. Lumi tuli ja lumi meni. :D Mut jos ny syksyä olis hetki ja lumi tulis vähän lähempänä joulua vasta. Koska en koko loppu syksyä haluais laulaa joululauluja. :D Ne alko soimaan heti pääs ku näki et lunta sataa ja sitä on maas. :D

Vkloppu on taas varmaan hiljasempaa tääl, huomenna meen Joensuuhun vähän yöelämää kattoon osan luokkalaisten kans. :) Mennään kattoon Kerubiin ku yks meidän luokalta esiintyy siel. :) Ja onhan siellä sitte Chebalebaki (jotenki noin se kai kirjotettiin) ja Raappanaki. Rahaa ei kyllä ois paljoo ylimäärästä, mutta eipä sitä paljoo sitte ees mee ku sen tietää ja en aatellu juua ees. :)

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! <3

Ensilumi...

Syyskuu ja aamulla ikkunasta ulos katsoessani ulkona maassa oli lumipeite. Woooaaaat, juu kyllähän säätiedotuksissa sitä ennustettiin. Mutta en uskonu niihin ennusteisiin, ajattelin että ei tuohon lämpöseen maahan mikään jää sekuntia kauemmaks aikaa JOS jotain lumentapasta taivaalta ees tulis. Nooh, eiköhän tää vielä lähe pois, tai muuten tulee kiirus hommata jostain talvirenkaat. :D

Eihän tuota vielä paljon oo, mutta on kuitenki vähän.
Ja nyt just tätä kirjoittaessani kulta pisti kuvaviestin Joensuusta, siellä viitisen senttiä lunta! Woaaaa, kohta todistan sen sitte itekki ku kouluun pitää lähtee. Puolekstoista tunniks.. Ois saanu olla kokonaan vapaapäivä kyllä mun puolesta. :D

Mutta täytyy kyllä sanoo että kyllä ärsyttää jos tää sää alkaa ny sahaan silleen että vuoron perään suht lämmin (10-15 astetta) ja sitte taas kylmä (pakkasta tai enintään 5 astetta, lunta ym).. Sais olla kunnon syksy, vaikka siihen sitten kuuluis paljon vesisadetta, kuraa, ym.. Mutta kuitenkin. :D Ja mietin että onko joka vuosi puista tippunu jo puolet lehdistä tyyliin tälleen ennen syyskuun loppua? Kyllä mun mielestä ruskanväreistä siellä puissa on saanu nauttia vähän pidempään. Tai no puis on viel vihreet lehdet kyllä osittain, mutta se toinen osa onki sitte melkein kokonaan jo maassa.. Mitä on nää nykypäivän vuodenajat? En ymmärrä. :D
Tai 22-vuotta sitte ku synnyin lokakuun puolesvälis ni oli kyllä lunta, yli puolimetriä! :D Ja pysyvä lumi oli, kuulemma. Enhän ite tiiä ku ei muisti ihan sinne riitä. :D

Mut lopettelen ny tän lumipäivittelyn, ku pitää alkaa valmistautuun kouluun lähtöön! :)

Mukavaa ensilumellista aikaa kaikille! :D

Tipuseni mun

Heinäkuun lopussa, kun ajoin sen hirvikolarin.. Menetin yhden mun elämän luotettavista rakkaista.. Autoni. Joku voisi sanoa että se on vaan auto, no tottahan se on, se on auto. Mutta ei VAAN auto.. Se, eli Joxi oli mulla yli kolme vuotta ja meidän välillä vallitsi syvä luottamus suhde. Niin monet reissut tehtiin yhessä ja paljon koettiin. Ei sellaista niin vain unohda.
Aluksi mieteinkin että miten mikään uus auto vois korvata sen. Enkä ees miettiny uuden auton hommaamista. Se ei ollut tarpeellista, koska mulla ei ees ollu tarvetta omalle autolla. Kultsin bemmi ku oli viikot joutavana pihassa, ni mie sain sitä käyttää. :)
Mutta sitten eräänä torstai-iltapäivänä ku tulin koulusta kotiin, mulle tuli tunne, sellainen tunne että nyt, nyt olen valmis katsomaan uutta autoa.
Mut valtas sellanen olo että suruaika oli surtu ja oli aika ottaa askel yli sen.
Avasin siis nettiauton
Selasin, selasin, selasin, selasin ja selasin.. Autoja toisensa perään..
Onneks sattu oleen sellainen torstai, että kulta tuli jo kotiin. Melkeimpä ensimmäisenä ku hän avas ulko-oven, annoin kutsun tulla olkkariin. Olkkarissa mulla odotti läppäri ja varmaan lähemmäs viitisenkymmentä välilehtee autoja. :D Sen jälkeen ku oltiin kaikki käyty nopeesti läpi, oli määrä vähentyny jo alle kymmeneen. Siis miten niin kulta on tarkempi kriteereiden kans autoa valittaes?  Sitten käytiinki ne jäljelle jääneet läpi tarkemmin ja lopulta oli enään kolme autoa vieläkin tarkemmassa syynissä. Yks niistä putos pois listoilta ku mulla vaan oli sellanen olo että se ei ainakaan oo mun tuleva auto. Jäljelle jääneistä kahdesta sitten pohdittiin ratkaisua. Ja kolmantena vaihtoehtona oli etten ees kysy kummankaan myyjältä niistä. Hetken pohdinnan jälkeen kuitenkin otettiin yhteys toisen auton myyjään ja puolen tunnin päästä oltiinkin jo katsomassa autoa yhdellä huolttiksella. :)
Tapaamisen ja koeajon jälkeen sovittiinkin sitten tapaaminen perjantaille, tapaaminen jolloin raha ja auto vaihtaisivat omistajia. :)
Perjantai koitti, minä luovuin rahoistani ja tilalle sain uuden kumppanin. Nyt kun viikkoja on kulunut muutama, en ole katunut pikaista ostopäätöstäni kertaakaan. :) Mulla on hyvä fiilis! :)

Kerrotaampa jotain tästä autosta, se on Volvo. Volvo, josta koko viime vuoden hoin kaverille että mulle tai mun perheeseen ei ikinä tule sellaista. Volvo oli melkin kirosana, jos autoista puhuttiin. :D
Mutta mikä sai minut sitten ostamaan Volvon? Omasta vapaasta tahdostani?
Se siinä netissä selailussakin jo mun ajatusta sen ostosta häiritsi. Se oli ensin mulle sellanen pieni O.O juttu.. Ja senkin jälkeen kun ostin sen, meni reilu viikko kun en sietäny että kukaan sano sitä Volvoks, en halunnu kuulla sitä, en en en! Mutta nyt, nyt ei enään tunnu missään.
Enkä tiä mikä mut sai ostamaan sen, mulla vaan oli sellanen olo jo netis katellessa että "tuo". En vaan heti ees halunnu myöntää sitä itelleni. Sitten kun näin sen auton livenä, siitä hetkestä lähtien mun kasvoilla oli maailman typerin kestovirne. Musta tuntuu että se myyjäki huomas sen. Myyjä joka oli varmaan suunnilleen mun ikänen +/- pari vuotta, en oo niin hyvä arvioimaan ikiä koskaan. Ihan hyvän näkönen, vähän sellanen että aivot huus melkein "snobi", mutta silti niin söpönkomee. :D Mutta aiheeseen palaten, kun lähdettiin kotiin huoltsikalta niin koko illan olin yhtä hymyä. Siitä autosta vaan tuli sellanen olo että teen oikein kun ostan sen, ja että tultaisiin hyvin toimeen keskenämme.
Nyt olen siis Volvo S40 onnellinen omistaja. :)

Pyydän muuten anteeksi pitkästä selittävästä tekstistä, jonka olisi voinut ilmaista myös paljon lyhemmin. :D
Vähän kuitenki innostuin, toivottavasti ei paljoo virheitä ois. :D Tekis melkein mieli laskee kaikki pilkut, koska vähän sellanen olo että taas äidinkielenopettajan punakynä merkkailis aika paljon.. Pilkut on mulle ikuisuus ongelma, niitä on joko liikaa tai liian vähän.. Ikinä ei oo hyvä. :DJa ny tähän niitä tuli aivan liikaa!